Kontakti - pohja kaikelle muulle

Vaikka pentu kuuleman mukaan jo ottaa hyvin kontaktia, täytyy kontaktia silti treenata heti alusta pitäen; mehän olemme alussa toisillemme täysin ventovieraita!

Kontaktin treenaamista varten täytyy saada aluksi rauhallinen ympäristö, eli mieluiten ollaan pennun kanssa sisätiloissa kahdestaan. Istuskelen vaikkapa lattialla enkä kiinnitä pentuun mitään huomiota. Kun pentu katsoo minua, kehun ja annan namipalan. Sitten taas olen huomioimatta pentua. Tätä jatketaan jonkun aikaa. Kun pennulle valkenee mikä on homman juju ja se jää katsomaan minua palkkion jälkeen pitempään, palkitsen tästä muutaman sekunnin välein.

Sen jälkeen tätä voi kokeilla vaikkapa penkillä istuessa, eli aavistuksen erilaisessa tilanteessa. Sitten kun pennulta alkaa kontaktin ottaminen tuolloinkin luonnistua, kokeillaan josko kontakti pysyisi kun hieman liikutaan. Jälleen kehutaan ja palkataan, kun pentu ottaa kontaktia. Sen jälkeen voidaan lisätä häiriöitä: vaikkapa radio tai tv auki, toinen henkilö samaan huoneeseen... Lopulta kontaktin ottamista kokeillaan ulkona pihalla.

Pennun kanssa ulkoillessa on myös hyvä palkita kontaktista, vaikka ulkoilun tarkoituksena ei varsinaisesti olisikaan kontaktin treenaaminen. Pentu kuitenkin todennäköisesti luontaisesti ottaa kontaktia lenkillä, niin palkitsemaan pääsee. Tästä on varmasti hyötyä myös hyvän hihnakäyttäytymisen opettelussa.

Jos pentu ei meinaa ottaa kontaktia, täytyy vastustaa kiusausta kiinnittää pennun huomio. Lopullisena tavoitteena on koira, joka metsällä kulkiessa itse pitää kontaktia ohjaajaan. Täytyy siis rakentaa koiralle pennusta asti sellainen malli päähän, että koira itse pitää yhteyttä.

Tavoitteita alkuun

Pieneltä pennulta ei tietenkään voi vielä vaatia mitään, mutta muutamia tavoitteita koulutukselle on ollut mielessä. Ensimmäisenä tavoitteena on saada kontakti pennun kanssa alulle. Kontakti kun on koulutuksen pohja. Kasvattaja kertoi vastikään puhelimessa, että pennut ottavat jo nyt viisiviikkoisina hyvin kontaktia. Tästä on hyvä jatkaa sitten kun pentu tulee kasvattajalta. Toisena alkupään tavoitteena on leikkiä pennun kanssa paljon, ja leikin varjolla opettaa pennulle mm. istumista ja luoksetuloa. Luoksetuloa on kuulemma kasvattajankin luona jo treenattu. Kolmantena tavoitteena on tutustuttaa pentua erilaisiin ympäristöihin, ihmisiin ja koiriin. Naapurustossa asusteleekin useampi koira, joten koiraseuraa löytyy helposti. Metsässä ja pellolla tulee viettää aikaa paljon pitäen kuitenkin mielessä pennun ikä ja jaksaminen. Neljäntenä tavoitteena on totuttaa pentu käsittelyyn, eli esimerkiksi kynsien leikkaukseen ja harjaamiseen. Mielessä on käynyt totuttaa pentua myös imurointiin.

Asetan tavoitteita myös itselleni. Tärkeimpänä niistä on hermojen kehittäminen. Mitä tahansa pentu tekeekin, en saa menettää hermojani. Pentu ei tarkoituksella halua ärsyttää ohjaajaa toimimalla niin kuin toimii. Oma rauhallisuus heijastuu myös koiran käytökseen, joten kun tavoitteena on saada koirasta tasapainoinen, täytyy sille olla esimerkkinä. Toisena tavoitteena on opetella lukemaan koiraa paremmin, jotta jatkossa voisin käyttää saatua tuntemusta apuna koulutuksessa.