Hinkuti hinkuti

Noutoa ollaan nyt treenattu viimeiset pari viikkoa lähes päivittäin, ja treenattu liikaa liian helppoja juttuja. Tämä siksi, että saataisiin Apen ote noutoesineestä paremmaksi. Hinkkaus on saanut aikaan sen, että Ape on nyt vähän leipiintynyt noutohommiin ja kovin into on poissa. Olimme Apen kanssa tänään jälleen Harjun Mikan luona treenailemassa. Tänään ei siis noudosta oikein tullut mitään. Intoa kaninkarvadummyn etsimiseen ei oikein ollut, ja otekin oli mitä sattuu (vaikka sitä oli muka nimenomaan treenailtu). Otettiin sitten noutoa kyyhkyllä, ja olipa heti aivan erilainen ääni kellossa. Ape oli selvästi enemmän kiinnostunut kyyhkystä, eikä otekaan ollut sellasta jonglööraamista, kuin kanidummyllä monesti on. Selvästikään dummy ei ole yhtä kiinnostava esine kuin oikea riista. Saatiin ohje pitää noutohommista nyt viikon tauko. Sitten kun noutohommat taas aloitetaan, käytetään riistaa (pakkasessa on valmiina muutama fasaani ja saattaapa olla yksi kyyhkykin). Lisäksi jätetään pelkät näkönoudot pois, eli heitetään/viedään/tehdään jälkeä riistalla niin, että Ape joutuu etsimään linnun nenää käyttämällä, sillä nenän käyttökin sai Apen hieman aktiivisemmaksi noudon kanssa. Kolmanneksi: vähennetään pakon määrää, eli Apen ei tarvitse istua ja odottaa lupaa, vaan hän saa "noutaa paukusta". Ideana siis, että koira lähtee noutoon kuin tykin suusta ammuttuna ja etsii innolla noudettavan linnun.

Ensi viikko siis peuhataan etupäässä leikkihommia. Korvien aukipitämistä pitää tosin treenata myös. Minulle kävi jo aika varhain selväksi, että pelkästään nameilla treenaamalla tästä ei tule mitään: Apea ei vaan aina kiinnosta nami niin paljoa, että hän malttaisi tulla pois nuuskimasta hajuja. Eikä ulkona ollessa juurikaan pysty rakentamaan tilannetta niin tarkoin, että houkutus ympäristön tutkimiseen olisi suurempi kuin houkutus namiin. Seuraavaksi voisi kokeilla ottaa vaikkapa jokin lelu mukaan ulos, ja katsoa olisiko se palkkana kiinnostavampi. Jos ei ole, niin sitten otetaan jälleen treeniä kolinapurkin kanssa.